Raportin mukaan suomalaisten kielteinen suhtautuminen Euroopan Unionia kohtaan on kasvanut ja myönteinen suhtautuminen vähentynyt. Vuonna 1996 Euroopan Unioniin suhtautui kielteisesti 26 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2008 siihen suhtautuu kielteisesti jo 35 prosenttia.
Mikä mahtaa olla syynä suomalaisten kasvavaan EU-kielteisyyteen? Raportin mukaan tärkeäksi syyksi tunnistettiin EU:n tuomat säännöt ja normit, joita emme tarvitse, mutta meidän on pakko niitä kuitenkin noudattaa. 79 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että EU on tuonut meille liian paljon normeja tai säännöksiä, joita emme tarvitse. 66 prosenttia oli sitä mieltä, että EU:n jäsenmaksut ovat liian korkeat hyötyihin nähden.
Evan raportti herättää mietteitä. Olemmeko sitten saaneet EU:ssa mitään sellaista, mitä emme olisi voineet saada EU:n ulkopuolella?
Merkittävimpänä argumenttina EU:n puolesta on esitetty, että EU:hun liittymisen myötä muun muassa vapaakauppa on mahdollistanut Suomen talouskasvun. On kuitenkin huomattava, että tämä sama etu olisi voitu saavuttaa myös EU:n ulkopuolella kuulumalla vuonna 1992 perustettuun Euroopan talousalueeseen (ETA). ETA takasi ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkumisen Euroopassa samalla tavalla kuin EU. Toisena argumenttina on tarjottu eurovaluuttaan siirtymisen myötä saavutettua raha- ja talouspoliittista vakautta. Esimerkiksi Ruotsin kilpailukyky ei ole heikentynyt, vaikka se on jättäytynyt eurovaluutan ulkopuolelle. Lopputuloksena on, että suuri osa EU:n hyödyistä olisi voitu saavuttaa ilman jäsenyyttäkin.
Jäsenyydestä on selkeitä haittoja. Nykyisin jo 80-90 prosenttia Suomea koskevasta lainsäädännöstä päätetään Brysselissä. Samalla myös Suomen tämänhetkisiä omia lakeja muutetaan vastaamaan EU:n lakeja. Nykyisen ulkoministerimme tekemän arvion mukaan noin 80 prosenttia eduskunnan tekemästä työstä on Suomen lakien muuttamista vastaamaan EU:n lakeja. On loogista, että itsenäisyys vähenee, kun sitä luovutetaan pois. Mitä kauemmas ylikansallisille tahoille päätäntävaltamme karkaa, sitä kauempana se on suomalaisten käsistä.

Kohti EU-vaaleja

Vuonna 1999 ainoastaan 31 prosenttia Suomen äänioikeutetuista kävi äänestämässä EU-vaaleissa. Vuonna 2004 äänestysprosentti hieman kasvoi, mutta jäi silti vaivaiseen 40 prosenttiin. Mikä mahtaa olla syynä, ettei kansaa kiinnosta EU:n vaikutukset Suomeen? EU koetaan suomalaisten keskuudessa luultavasti liian kaukaiseksi ja byrokraattiseksi elimeksi, eikä sen merkitystä Suomelle ole vielä täysin sisäistetty. Seuraavissa EU-vaaleissa on Suomen kansalla protestin paikka ja mahdollisuus näyttää, kuka on isäntä talossa. Äänestämällä Perussuomalaisia äänestät demokratian ja itsenäisyyden puolesta!
Koko raportti löytyy EVA:n sivuilta, ja se sisältää erittäin mielenkiintoisia tutkimustietoja kansalaisten asenteista esimerkiksi NATOA tai globalisaatiota kohtaan.

http://www.eva.fi/files/2166_kenen_joukoissa_seisot.pdf



Olli Immonen