Eurobondeilla arveltaisiin saatavan rahoitusmarkkinoilta edullisemmin lainoja EU:n hulttiovaltioiden rahoitukseen.

Eurobondit laskisi liikkeelle Euroopan Keskuspankki, EKP. Tällä järjestelyllä kierrettäisiin nämä ikävät tilanteet, mikä esimerkiksi nyt on syntynyt Kreikan rahoituksessa.

Eurobondien käyttöönoton jälkeen hulttiovaltioiden rahoitusasioita ei enää tarvitsisi tuoda kansallisten parlamenttien käsiteltäväksi vaan päätökset tehtäisiin Euroopan Keskuspankissa suljettujen ovien takana – julkisuudelta salassa. Vastuussa näistä päätöksistä olisivat kuitenkin kaikki ne unionin jäsenvaltiot, joilla on käytössään euro. Vastuussa olisi siis myös Suomi.

Tältä kiroukselta säästyisivät siis rahaliiton ulkopuoliset EU-maat kuten Ruotsi, Tanska ja Englanti.

Käytännössä eurobondi-järjestely olisi suuri askel syvempään integraatioon eli liittovaltioon.

Suomen osallistuminen tähän eurobondi-järjestelmään tietäisi sitä, että asia tulisi päättää eduskunnassa.  Mielestäni päätös Suomen eduskunnassa tulisi tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Jos päätös haluttaisiin nopeasti voimaan, se tulisi ensin julistaa kiireelliseksi. Muussa tapauksessa päätös jouduttaisiin tekemään kaksilla valtiopäivillä, jolloin eduskuntavaalit on oltava välissä. Näin Suomen kansa, äänestäjät, pääsevät sanomaan sanansa - haluavatko he ajaa Suomea eurooppalaiseen liittovaltioon vai ei.

Kokoomukselle ja demareille eurobondit varmaankin kävisivät. Tällä järjestelyllä taas siirryttäisiin lähemmäksi heidän tavoitettaan – Euroopan liittovaltiota ja kaksipuoluejärjestelmää.

Ennustan, että tämä nykyinen eduskunta joutuu ottamaan kantaa näihin eurobondeihin. Olen vakuuttunut, että koko kolmenkymmenenyhdeksän (39) kansanedustajan Perussuomalaisten ryhmä tulee vastustamaan järjestelyä.

Se on hyvä asia.


Pentti Kettunen
kansaned., valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja,
eduskuntaryhmän vpj.
Perussuomalaiset